Vierailu Airamilla, videoita showroomista

Maatyöt ja perustusten teko oli kiireistä aikaa, mutta saimme valaisevaa ja virkistävää vaihtelua kun kävimme vierailulla Airamilla.

Saimme Sievitalolta sähkösuunnitelman, joka piti olla hyväksyttynä kesäkuun alussa. Joten kiirettä piti taas. Sähkösuunnitelman hyväksyminen on tosin nyt tästä siirtynyt, eikä sitä itseasiassa ole vieläkään hyväksytty. Sähkösuunnittelijan ollessa tällä hetkellä lomalla odottamme vielä muutoskuvaa, joka on toiveidemme ja muutosehdotusten pohjalta tulossa, toivottavasti jo kahden viikon päästä.

Saatuamme sähkösuunnitelman kävimme kuvat läpi ja korjautimme muutaman puutteen. Sitten aloimme viilaamaan pistorasioita, katkaisijoita ja valaisinpisteitä oikeisiin kohtiin. Tässäkin asiassa piti ottaa kaikki vaihtoehdot huomioon, vertailla valaisinten ominaisuuksia, valon väriä eli kelvin-lukua, valotehoa eli lumen-lukua ja sitten vielä koittaa löytää niitä rouvan silmää eniten miellyttäviä kulmikkaita valaisimia. Pari yötä meni Airamin katalogit kädessä ja huomiokynä toisessa. Lähdimme olevinaan valmiin suunnitelman kanssa Airamille Keravalle.

Ammattilaisten kanssa on hyvä pallotella ideoita, joitain juttuja tuli järkevöitettyä ja sitten keksittiin myös jotain ihan uutta. Lediä tulee, paljon. Itse asiassa, ihan jokaikinen valaisin on led-valaisin. Upotettua alumiiniprofiilia led-nauhalla kattoon ja seiniin, Linear led-profiilia välitiloihin ja yläkaappien päälle, RGB-led-nauhaa profiilissa saarekkeen pöytätason alle, Koto led-paneeleita kattoon, upotettua alumiiniprofiiia led-nauhalla ja liiketunnistimella portaikkoon... Sitten vielä alasvaloja hyvän yleisvalon luomiseksi, seinä- ja kattovalaisimia sisustuselementeiksi ja mummin keittiöön Handy välitilan led-valaisimia pistorasioilla. Osa valaisimista valittiin Airamin maahantuomasta Cottex:n valikoimasta. Cottex.se

Kolme ja puoli tuntia meni, eikä ihan kaikkea saatu kuitenkaan vielä päätettyä. Vaihtoehtoja on paljon ja meille jäi vielä pohdittavaa alasvalojen, yläkerran valaistuksen ja ulkovalaistuksen suhteen. Joten taas tutkitaan ja vertaillaan valaisimien ominaisuuksia Airamin uusituilla nettisivuilla. On tämä mukavaa vaihtelua maatöihin!

Kiitokset taas Airamin avuliaille ammattilaisille hyvistä ideoista!

Käykää myös osallistumassa Airamin kuvakilpailuun!
#iloavalolla

Linkit
Airam
Cottex

Raksaviikko 2

Alkuviikosta timpurit kävivät kasaamassa kattoristikoihin harjakolmiot paikoilleen ja tsekkaamassa, että kaikki oli valmista torstai-aamuna suoritettavaa ristikoiden ja päätykolmioiden nostoa varten.

Torstai-aamuna klo 07:00 alkoi nosto, jota olin itse seuraamassa ja nopeasti se homma ammattilaisilta käy. Olin tyytyväinen, että Sievitalon työpäällikkö oli ottanut kopin ehdotuksestani ja päättänyt käyttää lähialueen yritystä nostoa varten.

Ensin nostettiin ikkunat ja ovet talon sisälle. Olohuoneen isot ikkunat siirrettiin paikoilleen akselinsa ympäri pyörivällä alipainekäyttöisellä imukuppinostimella. Tämän jälkeen nostettiin ristikot ja viimeisenä päätykolmiot paikoilleen.

Kävin vielä päivän päätteeksi kurkkaamassa mitä muuta oli tapahtunut ja siellähän oli jo puolet katosta laitettu aluskatteelle ja rimoitettu. Meillä oli siis jo puolet katosta asennettu sateelta suojaan.

Vielä myöhemmin klo 23 kävimme taas vaimon kanssa siivoamassa hukkapätkiä ja tuentalautoja, villanpaloja, kipsilevyn jämiä ja muuta roskaa, jotta timpureilla oli juhannuksena siisti työmaa tulla töihin.

Juhannusaattona timpurit olivat asentaneet loput aluskatteet ja rimat. Talon toiselle puolelle oli asennettu tuulensuojalevyt paikoilleen samana päivänä. Kävimme vielä juhannusaaton vieton jälkeen taas siinä klo 23 aikoihin siivoamassa tontilta rakennusjätteitä.

Lauantaina olivat timpurit sentään pitäneet vapaata. Sunnuntaina oli toinen puolikin aluskatteella ja rimoitettu. Lisäksi takaterassin puoleinen sivu ja päädyt oltiin kokonaan saatu levytettyä. Tämähän alkaa näyttää ihan talolta!

Kävin suojaamassa muutaman kasan tavaraa, siivoamassa ja viemässä raksasäkin ja siireltävän roskapussitelineen talon sisäpuolelle.

On siinä muutama paketti Ekovillaa...

Ohessa video ristikoiden ja päätykolmioiden nostosta:

Raksaviikko 1

Talo alkaa nousta! Viikon 24 keskiviikkona saapuivat timpurit tontille hommiin ja kävin heitä tervehtimässä ja toivotin tervetulleiksi. Oli erittäin jännä ja tunteikas hetki kun vihdoinkin alkoi tapahtua ja runko alkoi nousta alajuoksujen päälle.

Tunnelmaa kiihdytti entisestään se, että kaikkien yllätykseksi kurvasin tontille rekka jonka kyydistä alettiin purkaa ovia ja ikkunoita!

Oli mahtavaa päästä näkemään ikkunat, sillä meillä oli tehty niiden osalta niin paljon muutoksia vakioikkunoihin verrattuna. Olimme ottaneet normaaleiden 1+2 lasisten avattavien ikkunoiden sijaan kiinteät ikkunat ja kasvattaneet karmisyvyyden 1700mm:stä 2100mm:n. Ikkunoiden asennuksessa paikolleen tullaan vielä tekemään sellainen kikka, että ne tullaan asentamaan karmin sisäreunasta valmiin seinän sisäpinnan kanssa tasoihin eli siihen ei tule kulmaa rikkomaan karmin linjaa eikä siten sisäpuolen smyygilautaa tarvita. Asennuksesta tulee näin erittäin linjakas.

Rungon pystytys sujuu timpureilta eritäin näppärästi ja nopeasti syntyy näyttävää lopputulosta. Yhdessä päivässä oli alakerran runko saatu pystyyn. Loppuviikosta timpurit kasasivat yläkerran päätykolmiot julkisivulaudoitousta asti valmiiksi, jotta ne voidaan seuraavalla viikolla nostaa muiden kattoristikoiden kanssa paikoilleen.

Tässä video rungon pystytyksestä:

Raksaviikko 0

Kun olin edellisen postauksen jälkimainingeissa vielä siistimässä paikkoja ja siivoamassa sotkuja, niin varsinainen raksa-aika pukkasi päälle, vaikka pohjatöiden vaihe oli vasta loppumaisillaan. Tontille kurvasi rekka ilmoittaen, että nyt tulloo eristyslevyjä, mihinkäs laitetaan? Siinä vähän huuli pyöreänä olin, mutta katsoimme sopivan paikan ja purimme kuorman.

Kaksi päivää tämän jälkeen tuli talopakettikamat tontille! Kattoristikot ja useita muita kuormia sisältäen puutavaraa ja vaikka mitä kaikkea. Loppuviikosta oli ilmestynyt vielä muutama muu kuorma. Siinä vaiheessa tuli se fiilis, että tästä tämä nyt pikkuhiljaa alkaa ja meidän osuus eli maatyöt, liittymät ja kaikki se mitä talon alle tulee, oli hoidettu.

Tuntui aika epätodelliselta, että oma osuus koko projektista olisi tässä, mutta näin se oli. Tästä eteenpäin ei olisi enää kuin hieman suunnittelua tai suunnitelmien tarkastamista mm. sähkö-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihtosuunnitelmat yms. mitä sieltä nyt tuleekaan vielä vastaan Sievitalon kautta, mutta ne ovat aika helppoja juttuja kuluneeseen aikaan ja tehtäviin verrattuna.

Jonkun verran tulee olemaan puuhaa tavaroiden suojaamisessa, siivoamisessa, kaatopaikkakuormien viemisessä sekä tavaroiden sisäänkannossa. Suurimmat hommat ovat kuitenkin takanapäin. Kaikki mitä tähän asti on tapahtunut olisi tietenkin voitu teettää "avaimet käteen-periaatteella", mutta pienellä panostuksella olimme saaneet olla mukana ja säästäneet siinä samalla palkattuun työvoimaan verrattuna.

Tavaraa oli paljon tontilla, mutta vielä ei mitään tapahtunut. Tunnelma oli jännittynyt. Seuraavalla viikolla alkaisi timpurintyöt.

Vesi-, viemäri-, sadevesi- ja salaojaputkien asennus sekä routaeristys

Pyrimme itse olemaan paljon apuna otsikkoasioiden asennusvaiheessa, vaikkakin työ oli ulkoistettu Ab Udda Oy:n Kenneth Lindholmille. Yrityksen 40 vuotisella historialla homma eteni aika määrätietoisesti, mutta oli hyvä olla läsnä näkemässä mihin kaikki putket tulivat ja joutuihan siellä lennosta tekemään muutamia päätöksiä miten asiat haluttiin tehtävän.

Sievitalo toimittaa asiakkaalle valmiit suunnitelmat sadevesi-, ja salaojajärjestelmistä, joten niiden osalta kilpailutus oli varsin selkeää ja tarjoukset vertailukelpoisia. Routaeristyssuunnitelma tuli perustussuunnitelman mukana Sievitalon alihankkija Uudenmaan Rakennus-Center Oy URC:ltä. Routaeristyssuunnitelmasta pystyy itse laskemaan tarvittavien eristyslevyjen määrän ja kilpailuttamaan tuotteet sen perusteella.

En olisi ikinä uskonut että routaeristykseen käytettävissä EPS-Routa eristeissä olisi ollut mitään muuta eroa kuin valmistaja, mutta muutamana iltana netistä luettuani tietoa ja testejä routaeristeistä, olin taas tietoisempi tuotteiden laatueroista testien perusteella.

Tarjouksia kysellessä EPS-levyjen osalta valittelivat kaikki jälleenmyyjät öljyn hinnannousua ja tarjouksia oli lähes mahdoton saada kun tuntui, että kaikki olivat juuri nostamassa hintoja ilmoitetusta. Päädyimme tilaamaan M.Landen rautakaupasta Solupak EPS Routa 50- eristelevyjä 35 pakettia, joissa jokaisessa on 12m2, joten eiköhän tuo riitä.

Vesi- ja viemärilaitokselta haetusta luvasta selviää vaaditut vesi- ja viemäriputken koko, jotka myös tässä vaiheessa kaivettiin liittymäkohdan ja sokkelinalituksen välille. Meillä tuli vielä astetta enemmän putkea, suojaputkea sekä kaapelia maahan kun samaan kaivantoon tuli vesiputki suojaputkessa, viemäri, Elisan kuitu suojaputkessa, talon sähkönsyöttökaapeli suojaputkessa ja autotallin vesiputki suojaputkessa sekä sähkönsyöttökaapeli suojaputkessa, jotka piti kierrättää talon toisella puolella olevan sähkökeskuksen kautta.

Tässä vaiheessa myös kiinnitin maadoituskuparin jatkoliittimet, jotka olivat vielä asentamatta kun perustusten tekovaiheessa niitä minulla ei vielä silloin ollut.

Kun työt olivat siinä vaiheessa, että oli aika liittää vesiputki paikalleen, niin sitä tehtävää varten täytyi tilata vesi- ja viemärilaitokselta asentaja tekemään kytkentä ja dokumentoida työ tehdyksi. Tämä ei vielä riittänyt, sillä nyt oli se hetki kun ulkopuolisen KVV valvojan oli aika saapua tontille ja tarkastaa edellä mainittu liitoskohta sekä viemärin liitoskohta. Ulkopuolisen KVV valvojan homma oli nopeasti hodettu ja hänen osansa koko projektissa oli siinä, sillä sisäpuolisen KVV valvonnan olin ottanut Sievitalon kautta sen helppouden takia.

Kun salaoja- ja sadevesijärjestelmät oli saatu asennettua, oli vuorossa routaeristeiden asennus. Tässä vaiheessa kun ei enää ollut tarpeen käyttää vuokraamon isoa maantiivistäjää, niin olin hankkinut pienen 90kg tärylätkän siinä toivossa, että se tuottaa viimeistään pihojen lopullisessa muokkausvaiheessa hintansa takaisin.

Vaimon kanssa käytiin todellinen taistelu tuulta vastaan, kun juuri kyseisenä päivänä oli kevään ehkä kovimmat myrskytuulet ja EPS-levyt lentelivät pitkin tonttia eivätkä meinanneet pysyä maassa ollenkaan ilman painoa päällä.

Sähkökeskuskin päästiin asentamaan lopullisen sijoituspaikkansa ääreen ja tilattua Sievitalolta sähkönsyöttökaapelin asennus, jonka jälkeen Sievitalo tekee Carunalle mittarointipyynnön ja sähköt tullaan kyykemään päälle.

Asensimme vielä saloja- ja sadevesijärjestelmän purkusuuntaan Meltexin Herkules 1600L sadeveden keruusäiliön, josta saamme kesäisin otettua kasteluvedet pihalle ja puutarhaan sekä miksei myös autonpesuun tms.

Perustukset nousee vauhdilla, katso videot!

Ei siinä teräspaalut montaa päivää ehtineet vanhentua sorapatjan pinnasta törröttäen kun Perustavan porukka pamautti tontille. Kaksi nuorta miestä ahersi pitkää päivää asentaen epsit (EPS-levyt), raudoitteet ja valumuotit pystyyn sellaisella tohinalla, että jo toisena päivänä työn aloituksesta tuli betoniauto tontille ja kuran pumppaus muottiin voitiin aloittaa.

Toki tässä välissä meillä oli vastaavan sekä ravan (rakennusvalvoja) kanssa radoituskatselmus ennen kuin saimme jatkaa perustusten valulla.

Päivä valun jälkeen voitiin muotit jo purkaa pois. Takaterassin raudoitteet olivat loppuneet asennusvaiheessa ja tästä tuli yksi extra päivä, kun Perustava porukka kävi Mäntsälästä hakemassa lisää raudoitteita, jotta homma saatiin loppuun. Meillä kävi siis kura-auto kahtena päivänä ja olisi käynyt joka tapauksessa ontelolaattojen saumavalua varten, joten tästä ei aikataulullisesti aiheutunut mitään viivästystä.

Perustukset oli tehty ja ontelolaatat asennettu paikoilleen neljässä päivässä! Käsittämätöntä miten ripeää toimintaa ja näkyvä muutos oli valtava. Meillä on perustukset, jee!

Seuraavaksi vuorossa oli oman käden jälkeä perusmuurilevyn, suojalistan sekä tuuletuspaalujen asennuksen myötä. Näitä naula-ankkureita eli pöllönsilmiä, joita käytetään mm. tuossa perusmuurilevyn suojalistan asennuksessa, tulikin metsästettyä ennen kuin sain selvitettyä, että ne ovat nimeltään pöllönsilmiä ja lisäselvityksen jälkeen, että ne ovat oikealta nimeltään naula-ankkureita. Ei tavalliselle pulliaiselle eli minule ihan arkipäivää... :)

Kaikki tavarat ja asennustarvikkeet oli jo hankittu edeltävien viikkojen ja päivien aikana, joten meidän ei tarvinnut muuta kuin suorittaa työ. Olin vakaasti siinä uskossa, että tuoreet perustukset ovat sen verran pehmeät pöllönsilmien vaatimaa esireitystä varten, että uskalsin luottaa halpismerkin akkukäyttöiseen poravasaraan, jonka olin tätä tehtävää varten hankkinut. Homma on suhteellisen helppo, mutta aikaa siinä tuppaa taas vierähtämään kun ensikertalaisena joutuu toisen jos kolmanenkin kerran miettimään ja varmistamaan, että kaikki menee oikein.

-Mr.