Valupaalujen tekoa + video

Valupaalujen teko oli kokonaisuutena kohtalainen prosessi. Homma alkoi jo sorapatjan tekovaiheessa kun jo kadonneiden talon kulmamerkkien puuttuessa oli hahmotettava sokkelin linja kallion päällä, jota ei täytetä. Maaurakoitsijan kanssa sitä pähkäiltiin ja onneksi olin ottanut kulmat "kiinni" tontilla oleviin kiintopisteisiin, joten talon kulmamerkit oli helpohkosti tuotavissa takaisin oikeille paikoilleen, ainakin suuntaa-antavasti. Sorapatja tehtynä, paalujen paikat merkittyinä ja teräspaalut lyötyinä oli vuorossa valupaalujen teko.

Sinänsä homma oli aika helppo, mutta aikaa vievä. Kallio piti puhdistaa kaikesta irtotavarasta paalujen kohdalta. Otettiin iso iskuporakone vuokralle ja siihen 20mm kiviporanterä, jolla porattiin 200-300mm syviä reikiä kallioon 2-3kpl per paalu.

Reikiin laitettiin 18mm paksuja ja 600mm pitkiä harjateräksen pätkiä. Ne olin hankkinut lähimmästä rautakaupasta valmiiksi pätkittyinä, koska 6 metrisen harjateräksen kuljettaminen tontille ei olisi käynyt ihan simppelisti omalla pienellä raksakäyttöön hankitulla koppikärrylläni. Terästen tähtävänä on toimia tartunatana valupaalun ja kallion välillä ja varmistaa, että paalu pysyy jatkossa paikallaan.

Seuraavaksi oli vuorossa valuputkien asennus ja tämä oli tarkkaa puuhaa, sillä valupaalun paikka oli oltava +/- 50mm tarkkuudella oikealla paikalla. Putkia asettelin epätasaiselle kalliolle isompien kivien ja uretaanin kanssa, että sain ne pysymään edes vähän oikealla paikalla. Perustavan työnjohtajalle tulikin soiteltua useamman kerran tämän valupaaluasian suhteen, milloin minkäkin mitan ja tiedon perässä. Valuputkena käytettiin 315mm halkaisijalta olevaa sileäpintaista rumpuputkea, jotka kaikki 7 kpl leikkasin 1,5m pituisiksi pätkiksi, jolloin Perustavan kaverien tehtäväksi jäi lyhentää putket perusten teon muottivaiheessa oikeaan mittaan.

Täytöt tehtiin maaurakoitsijan kanssa varovasti ja miesvoimin valuputkia tukien niin, että ne pysyivät paikoillaan. Myös maantiivistysvaiheessa täryllä ajettaessa saa olla tarkkana, ettei siirrä valuputkea epähuomiossa. Kaikki kuitenkin meni hienosti ja valuputket asemoituivat lopulta ihan hienosti linjaan.

Sokkelin alitukset vedelle, viemärille ja kuidulle.

Tämän jälkeen Solukumieristeet a.k.a Routamatto a.k.a Pakkasmatto tai millä nimellä sitä nyt haluaakaan kutsua, levitettiin sorapatjan päälle perustussuunnittelijan ohjeen mukaan. Tähän tuli vielä päälle 300mm loppukerros 6-32 raekoon sepeliä, jota tasoiteltiin lopuksi vielä 16-32 raekoon sepelillä paikka paikoin. Nyt oltiin valmiita perustuksia varten, joten tervetuloa Perustava.

-Mr.