Sopivan runkorakenteen ja talopaketin valitseminen

Haluan tässä kertoa lyhyesti miten runkorakenteen ja talopaketin valintaa lähdettiin tekemään, kun päätös tontin hankinnasta oli tehty ja tähän projekiin ryhdyttiin. Tästä aiheesta ja vaiheista riittäisi todella paljon juttua, sillä kun kaikki alkoi niin lähdimme ryminällä liikkeelle ja asiaa tutkittiin, vertailtiin ja suunniteltiin erittäin intensiivisesti reilun vuoden verran. 

Alusta asti oli selvää, että rakentamisessa halutaan olla itse mukana ja projekti pilkotaan mahdollisimman moneen osaan, jotta saadaan jokaisen osa-alueen hinnoista kilpailutettua turhat kustannukset pois. Tiesimme, että itse tekeminen ja osa-alueden pilkkominen tulee tuottamaan paljon työtä ja tuskaa, mutta itsepäisinä ja määrätietoisina, omasta osaamisestamme ja kyvyistämme tietoisena, päätettiin tähän ryhtyä.

Ensimmäisenä listalla oli talon valmistustapa: hirsi-, kivi- vai puurunko? Jokaisessa vaihtoehdossa tuntui olevan omat hyvät puolensa ja jokaiseen vaihtoehtoon tuntui löytyvän ne jutut, jotka voisi itse tehdä ja joilla voisi saada kustannuksia alas. Olihan meillä tarkoituksena itsetehden saada isompi, laadukkaampi ja komea talo, mutta ennen kaikkea halusimme kaikkien tilojen olevan sopivan kokoisia, käyttötarkoitukseen hyvin sopivia, ei hukkaneliöitä.

Osaamista tai tuntemusta rakentamisesta meillä ei ole, eli ollaan ihan tavallisia pulliaisia. Vaihtoehtojen vertailu ei siis ollutkaan ihan niin simppeli ja nopea juttu. Kivrakenteisessa talonrungossakin tuntui sitten olevan paljon erilaisia variaatioita materiaalien osalta: on harkkoa, lämpöharkkoa, valuharkkoa ja EPS-harkkoa.

Lämpökivi LL400 (lamminbetoni.fi)

EPS-harkko oli pitkään tutkinnassa siitä syystä, että se olisi ollut mahdollista kasata itse ja hoitaa vain pumppuauto laskemaan kurat harkkojen sisään ja voilà, talonrunko olisi valmis. Joo, no ei se ihan noin helposti olisi mennyt, mutta lyhyesti sanottuna.

Hirsirunko olisi ollut kovin mieleinen vaihtoehto ekologisuutensa ja paremman sisäilman takia. Ja antoihan rakennustapaohjeetkin luvan siihen, kunhan käytetään lamellihirsiä ja city-nurkkaa. Tässäkin vaihtoehdossa tuli vastaan monta eri variaatiota: lamellihirsi ja sen eri variaatot ja koot, lämpöhirsi, jossa ohuempi hirsi ulkopuolella ja sisäpuolella puukuitueriste, koolaus ja sisäpaneeli sekä kokonaan erilainen vaihtoehto, jossa ulko- ja sisäpuolella ohuempi hirsi ja niiden välissä paljon puukuitueristettä.

Lamecolog-lamellihirsi (rantasalmi.fi)

Kero-lämpöhirsi (kerohirsitalot.fi)

Hirsi tuntui pitkään potentiaaliselta vaihtoehdolta ja varsinkin jälkimmäinen vaihtoehto, joka keveytensä vuoksi olisi ollut jopa helppo kasata itse, vain 15kg/m painon ansiosta. Noh, siihenkin kuvitelmaan tuli sitten lopulta stoppi, nimittäin jopa hirsirunkoa korkeampi hinta. Hirsirungossa olisi ollut sellainen kiva helppous, että kun hirret on kasattu niin valmista pintaa olisi ollut suoraan valmiina sekä sisä- että ulkopuolella.

Puurunkoisessa vahtoehdossa sitten olikin omat hommansa, sillä vaihtoehtoja tuntui olevan todella reippaasti. On suur-elementtiä, elemettiä, tilamoduulia, PreCuttia ja jopa yhtenä vaihtoehtona kokonaan tehtaalla kasattu talo joka tuodaan kokonaisena totille.

Elementti (vieskatalo.fi)

vertex.fi

Valinta ei olisi helppo. Eri valmistumenetelmien ominaisuuksien vertaileminen omiin mieltymyksiimme sopivaksi olisi myös haastavaa. Riippuen valmistusmenetelmästä ja talotoimittajasta, oli seinän väliin tulevissa eristeissä myös paljon vaihtoehtoja ja niillä tietenkin ihan erilaiset ominaisuudet.

Joitakin eivät kiinnosta nämä asiat, mutta itselleni on tärkeää tietää mistä tuleva taloni on rakennettu ja mitkä ovat sen rakenteen ominaisuudet. Onhan sillä suuri vaikutus miten talon runko käyttäytyy ja reagoi, varsinkin täällä Suomessa, missä on suuria lämpötilavaihteluita ja kosteuseroja.

Eristeissä löytyi niin polyuretaanieristettä (Ent. SPU-eriste nyk. Kingspan), Villaeristettä (mm. Isover, Paroc) kuin puukuitueristettä (Ekovilla, Hunton).

Ekovilla (polarhouse.fi)

www.isover.fi

Riippuen eristeestä, niin sitten löytyi lisäksi eri vaihtoehtoja höyrynsulusta. Hyörynsulku vaihtoehtoja oli höyrynsulkumuovi, höyrynsulkupaperi ja höyrynsulkukangas. Eristeistä ja höyrynsulusta voisi kirjoittaa pitkän oman osion, mutta ehkä tämäkin jo laittaa monet rakentamista suunnittelevat miettimään, että talon rakentaminen on valintoja täynnä ja niillä valinnoilla on vaikutusta siihen, että millaista siinä tulevassa talossa on asua ja millainen talo on ominaisuuksiltaan.

Tähän asiaan varmasti on monta mielipidettä, mutta me halusimme ehdottomasti valita hengittävän rakenteen talon sisäilman kannalta. Halusimme myös, että talo on paikallaan rakennettu. Paikallaan rakennettu on siinä mielessä meille mieleinen, että vielä rakentamisvaiheessakin on mahdollista tehdä muutoksia ja saada varmasti kaikki oikealle paikalleen. Esimerkiksi elementtitalossa pistorasiat ja katkaisijat ovat juuri siellä, minne ne on suunnitellessa paperille piirretty, eikä niitä voi enää siirtää.

Halusimme siis joustoa ja vapautta vaikuttaa asioihin vielä silloinkin kun taloa jo rakennetaan. Todellisuudessahan kaikki kyllä tulee suunnitteluvaiheessa mietittyä paikoilleen, mutta varmasti tulee tilanne vastaan, jossa pieni hienosäätö saattaa parantaa asioiden sujumista jatkossa.

Mitä meille sitten jäi vaihtoehdoiksi? Hirsitalo tai puurunkoinen PreCut-talo.